SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
SISÄLTÖ
- PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
- OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
- TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
- OMAVALVONNAN TOIMEENPANO
- ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
- PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
- ASIAKASTURVALLISUUS
- ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN
- YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
- OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Palveluntuottaja
Nimi Kohti Työtä ry Y-tunnus 2610858-9
Hyvinvointialue Kymenlaakson hyvinvointialue
Kunnan nimi Kotka ja Pyhtää
Toimintayksikkö/palvelu:
Työpajat Karhula Karhulantie 40, 48600 Kotka
- Kuntouttava työtoiminta
- Työ- ja päivätoiminta
- Avotyö
- Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (KELA) 31.12.2024 saakka
Pyhtää Mokrantie 2, 49200 Heinlahti
- Kuntouttava työtoiminta ja avotyö (Terveystalo 31.12.2024 saakka)
- Hyvinvointialueen palveluna 1.1.2025 alkaen
Osallisuutta ja työllisyyttä tukeva toiminta pitkäaikaistyöttömille, nuorille, maahanmuuttajille, kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille.
Toiminnanjohtaja Hanna Metsä-Heikkilä, 0456663008 hanna.metsaheikkila@kohtityota.fi
Palveluista vastaava Johanna Adolfsen, 0504780151 johanna.adolfsen@kohtityota.fi
Toimintayksikön esihenkilö Sanna Westerholm, 0503319673 sanna.westerholm@kohtityota.fi
Yksityisten palveluntuottajan lupatiedot
Kuntouttava työtoiminta ja Työ- ja päivätoiminta on ilmoituksenvaraista toimintaa.
Ilmoituksen ajankohta 28.9.2023
Rekisteröity palveluala on Yksityisten palvelujen antajien rekisteri
2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Kohti Työtä ry:n omavalvontasuunnitelma laaditaan toiminnanjohtajan, yksikön esihenkilön ja henkilökunnan yhteistyönä. Suunnitelman päivitykset käydään läpi viikkopalavereissa.
Hanna Metsä-Heikkilä, 0456663008 hanna.metsaheikkila@kohtityota.fi
Johanna Adolfsen, 0504780151 johanna.adolfsen@kohtityota.fi
Omavalvontasuunnitelman seuranta
Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa seurataan jatkuvasti ja päivitetään neljän kuukauden välein, tai kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Asiakkailta sekä henkilöstöltä kerätään palaute ja laaditaan raportti neljän kuukauden välein, riskientunnistus katselmoidaan vuosittain. Toimipisteen toiminnan laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvät muutokset kirjataan heti.
Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon. Kattava riskienarviointi tehdään henkilöstön kanssa vuosittain. Sen lisäksi tapahtumat, jotka eivät kuulu tavanomaiseen, hyvin sujuvaan, laadukkaaseen toimintaan, kirjataan ylös. Ilmoitus tehdään myös virheellisestä menettelytavasta tai asiakasturvallisuuden vaarantavasta läheltä piti -tilanteesta, esimerkiksi asiakkaan kaatumisesta, laitteen toimimattomuudesta tai toiminta ja/tai työohjeiden vastaisesta toiminnasta.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Omavalvontasuunnitelma on tulostettuna palvelupisteissä, kansion selkämyksessä lukee OMAVALVONTA. Suunnitelma julkaistaan myös toimintayksikön kotisivuilla.
3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
Toiminta-ajatus
Kohti Työtä ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Toimimme yhteistyössä alueiden asukkaiden, viranomaisten ja eri järjestöjen kanssa kestävän kehityksen hengessä. Meillä on toimipisteet Kotkassa ja Pyhtäällä, jotka on tarkoitettu kaikille alueen asukkaille.
Olemme yksityisten sosiaalipalvelujen ilmoituksenvarainen palveluntuottaja. Tarjoamme pitkään työelämän ulkopuolella oleville valmennusta ja sosiaalista vahvistumista kohti työllisyyttä, koulutusta ja itseohjautuvampaa elämää. Autamme pienituloisia ja syrjäytyneitä tai sen uhan alla olevia löytämään yhdessä keinoja selviytyä, tuntea iloa ja ihmisarvoa.
Arvot ja toimintaperiaatteet
– Yhteisöllisyys
– Kohtaaminen
– Tasa-arvo
– Syrjimättömyys
– Avoimuus
Toimintamme tavoitteena on työttömien työnsaannin edistäminen, arjen ja toimintakyvyn ylläpitäminen, elämänlaadun ja toimeentulon parantaminen, sekä tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.
4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO
RISKIENHALLINTA
Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen
Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.
Riskit voivat aiheutua esim. riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista esimerkiksi riskejä voi aiheutua perusteettomasta asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, fyysisestä toimintaympäristöstä (esim. esteettömyydessä ja toimitilojen soveltuvuudessa esiintyy ongelmia tai vaikeakäyttöiset laitteet). Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.
– Riskien kartoitus kerran vuodessa
– Tilojen lukitus ja sähkölaitteiden turvallisuus/käyttö ja perehdyttäminen
– Vaarallisten kemikaalinen turvallinen käyttö ja sen perehdyttäminen
– Hätäensiavun osaaminen
– Tilojen ja hätäuloskäyntien turvallisuus ja esteetön kulku
– Mahdollisista vioista ilmoittaminen taloyhtiölle
– Ohjaajat omaavat oikean asenteen turvallisuutta kohtaan
– Ohjaajat tietävät ja osaavat oikeat alkutoimenpiteet erityyppisissä häiriötilanteissa
– Ohjaajat varautuvat erityyppisiin häiriötilanteisiin
– Ohjaajat noudattavat kiinteistökohtaisia turvallisuusohjeita
– Ohjaajat ilmoittavat havaitsemistaan puutteista ja vioista
– Paloturvallisuus, sammutuspeitteet, vaahtosammuttimet/huolto, palohälyttimien toiminnan tarkistaminen
– Turvallisuuskävely + defibrillaattorin sijainti + kokoontumispaikka
Tilat ovat päihteettömät, mahdolliset päihtyneet henkilöt ohjataan ystävällisesti ulos.
Riskienhallinnan työnjako
Toiminnanjohtaja huolehtii omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä työntekijöiden tiedonsaannista turvallisuusasioista. Päävastuu riskienhallinnasta on yksikön johtajalla. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Vaarojen selvittäminen ja arviointi on arkityön havainnointia. Kartoitus tehdään ryhmässä, jonka toiminnanjohtaja kokoaa. Ryhmän kokoonpano sovitaan tilannekohtaisesti. Henkilökunnan kokemuksia ja ammattitaitoa hyödynnetään kartoituksen laatimisessa.
Kohti Työtä ry:ssä toiminnan riskejä arvioidaan turvallisuusselvityksessä, palo- ja pelastussuunnitelmassa, sekä elintarvikelain mukaisessa omavalvontasuunnitelmassa. Yhdistyksen turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma on hyväksytetty pelastusviranomaisilla ja elintarvikelain mukainen oma-valvontasuunnitelma terveysviranomaisilla. Henkilökunta tuo ilmi havaitsemansa epäkohdat, laatu-poikkeamat ja riskit, jotka eivät kuulu tavanomaiseen hyvin sujuvaan arkeen.
Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen
Kohti Työtä ry:ssä haittatapahtumien, poikkeamien ja ”läheltä piti” -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Ilmoitukset käsitellään yksikön henkilöstökokouksissa toiminnanjohtajan ja työohjaajan johdolla. Välittömiä toimenpiteitä vaativat ilmoitukset käsitellään mahdollisimman pikaisesti. Tarvittaessa ilmoitukset käsitellään myös asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa.
Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.
Kaikki turvallisuuspoikkeamat ja toiminnalliset virheet käsitellään yhdistyksen palavereissa työohjaajan ja toiminnanjohtajan johdolla. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus tarkastella toimintatapoja ja ehdottaa ratkaisumalleja epäkohtien poistamiseksi.
Korjaavat toimenpiteet
Kohti Työtä ry:n laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Laatu- että muiden poikkeamien käsittelyssä etsitään prosessivirheitä ja käsittelyssä pyritään löytämään ratkaisuja jotka ehkäisevät riskitilanteiden ja poikkeamien uusiutumista. Tavoitteena on muuttaa työprosessia ja ohjeistaa se uudelleen siten, että jatkossa poikkeamilta vältytään ja miten jatkossa estetään ko. tapahtuma. Tällöin laaditaan toimintaohje, korjaavat toimenpiteet ja nimetään asiaa hoitava vastuuhenkilö ja määritetään aikataulu. Akuuteissa tilanteissa toimitaan tilanteen vaatimilla tavoilla, mutta jälkikäteen tarkastellaan mm. ohjeistusten ajantasaisuutta, prosessien toimivuutta, henkilöstön mahdollista koulutustarvetta.
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
Palvelun toteuttamissuunnitelma
Kuntouttavaan työtoimintaan tuleva uusi asiakas käy ensin paikan päällä tutustumassa/haastattelussa. Tutustumiskäynnin jälkeen asiakkaalla on kuva toiminnasta ja tiloista. Lähettävän tahon ja asiakkaan kanssa sovitaan yhteisesti tarkemmin palvelun aloittamisajankohta, kesto, viikoittainen työtoimintapäivien määrä, työajat, tavoitteet sekä niiden mukaiset työtehtävät. Asiakkaan aloittaessa työvalmentaja perehdyttää hänet työpaikan pelisääntöihin ja yksilövalmentaja käy hänen kanssaan alkukeskustelun, jossa kartoitetaan hänen elämäntilannettaan. Työtehtävien lisäksi asiakkaan jaksoon sisältyy viikoittaista yksilövalmennusta sekä mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan. Kuntouttava työtoiminta on tavoitteellista ja valmennuksessa huomioidaan asiakkaan yksilölliset tuen tarpeet tavoitteiden toteuttamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteiden toteutumista ja työtoiminnan sujumista arvioidaan jakson loppukeskustelussa. Loppukeskustelua varten työvalmentaja laatii yksilövalmentajan kanssa palautteen Walmu- järjestelmässä. Palaute käydään asiakkaan kanssa keskustellen läpi ennen loppukeskustelua. Loppukeskusteluun osallistuu asiakkaan lähettävätaho sekä työtoimintapaikalla hänen valmennuksesta vastanneet henkilöt (työ- ja yksilövalmentaja). Loppukeskustelussa asiakas osallistuu oman jatkosuunnitelmansa tekemiseen.
Työ- ja päivätoiminnan osalta tämä tarkentuu kun toiminta alkaa. Kuitenkin toiminnassa huomioidaan tavoitteiden mukaiset tehtävät, päivittäiskirjauksissa huomioidaan tavoitteen mukainen kirjaus.
Asiakkaan kohtelu
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään. Puhutaan asiallisella äänellä ja selkeillä sanoilla, niin että asiakas ymmärtää. Käytetään puhetta tukevia kommunikaatiomenetelmiä, jotta asiakas tulee ymmärretyksi. Tarjotaan vaihtoehtoja valittavaksi, pakkoa ei käytetä.
Varataan aikaa asiakkaan kanssa keskusteluun, asiakkaan niin halutessa. Hiljaisempien asiakkaiden kanssa henkilökunta voi aloittaa keskustelun. Vastataan asiallisesti asiakkaan esittämiin kysymyksiin.
Asiakkaan epäasiallinen kohtelu; keskustellaan asiakaan kanssa sekä epäasiallisesti käyttäytyneen työntekijän kanssa. Selvityksen jälkeen edetään tilanteen vaatimalla tavalla. Toimenpiteinä voi olla lisäperehdytys, ohjeiden selkeyttäminen, suullinen huomautus, kirjallinen varoitus tai työntekijän irtisanominen.
Itsemääräämisoikeuden varmistaminen
Sosiaalihuollon palveluissa jokaisella on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kohti Työtä ry:n toiminta on päiväaikaista osallisuutta ja työllistymistä tukevaa, sosiaalista yksilö- ja ryhmätoimintaa. Asiakkailta kysytään halukkuutta osallistua erilaisiin tarjolla oleviin toimintoihin, annetaan valinnan mahdollisuuksia. Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevista periaatteista ja käytännöistä tehdään yhteiset ohjeet. Päiväaikaisessa toiminnassa tulee toimia siten, että rajoittamistoimia ei tarvita. Asiakkaiden asiallinen kohtelu, vaihtoehtojen tarjoaminen ja rauhallinen ympäristö edesauttavat tässä. Huomioidaan asiakkaat ystävällisesti, yksilöllisesti.
Asiakkaan osallisuus
Asiakkailla on mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon ja mielekkään tekemisen suunnitteluun. Asiakas osallistuu kirjauksiin, arviointeihin ja esim. oman jatkosuunnitelman tekemiseen. Asiakastyytyväisyyskyselyt jaksoittain tai vähintään vuosittain. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Korjaavassa palautteessa asiaan kiinnitetään heti huomiota.
Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
Toiminta
Kaikkien toimintojen asiakkailla on suunnitelma ja tavoitteet, joita seurataan ja päivitetään palvelun mukaisesti.
Palveluyksikössä käy päivittäin noin 15-30 asiakasta. Toiminta jakautuu kuntouttavaan työtoimintaan, TEAK:in kuntoutujiin ja työharjoittelijoihin, muutama on toiminnassa ns. avotyössä. Jatkossa myös työ- ja päivätoiminnan työtoiminta ja avotyön asiakkaisiin. TEAK kuntoutus on loppumassa osaltamme ja palveluun ei ohjata uusia asiakkaita enää 31.12.2024 jälkeen.
Karhulantiellä työtoimintaan on yksi iso tila, joka on jaettu pajatoiminnoille. Ruokailuhetket ovat samoissa tiloissa, kuitenkin hieman eriytettyinä. Toimistoja lukuunottamatta kaikki tilat ovat yhteisessä käytössä. Viikon aikana järjestetään myös yhteistä toimintaa, johon kaikki halukkaat voivat osallistua.
Tauoilla mahdollisuus ulkoilla tai hoitaa omia asioita, asiakkaiden asiointikäyntejä tuetaan/mahdollistetaan.
Tavoitteet huomioidaan asiakkaan päivittäisissä kirjauksissa. Kirjataan toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia. Palveluntoteuttamissuunnitelman päivityksen yhteydessä tavoitteiden toteutuminen arvioidaan ja kirjataan.
Pajatoiminnot
Tekstiili ja kädentaidot, fillaripaja jossa korjataan ja huolletaan myös pienkoneita ja muuta, pienimuotoiset rakennus ja korjaustyöt, digitaidot, keittiö ja siivous. Liikkuvissa pajoissa kiinteistönhoidolliset työt ulko- ja sisätilojen puhtaanapito.
Pyhtäällä liikkuvissa pajoissa viedään kauppaostoksia ja pihatyöapua kotona asuvien ikäihmisten tueksi.
Kaikilla liikkuvilla pajoilla työ tehdään pajaohjaajan tai työvalmentajan ohjauksessa. Päivä alkaa ja päättyy toimipisteelle jossa henkilökohtaista ja ryhmämuotoista valmennusta on viikoittain vastuuhenkilön tai esihenkilön toimesta.
Palvelupisteet
Karhulantie 40 Kotkassa ja Mokrantie 2 Pyhtäällä. Toimipisteiden välinen etäisyys 9km.
Henkilöstön jakautuminen
Karhulantiellä 3-4 työvalmentajaa, vastuuhenkilö tai yksikön esimies ja toiminnanjohtaja paikalla päivittäin.
Pyhtäällä 1-2 työvalmentajaa päivittäin. Kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilö tai toimintayksikön esimies paikalla 3-4 kertaa viikossa tai tarpeen mukaan.
Ruokailu
Karhulan pisteessä kaikkien palveluiden asiakkaiden on mahdollista ruokailla edullisesti. Kotiruoka, kahvi ja kahvileipä valmistetaan omassa keittiössä asiakastyönä, osana pajatoimintoja. Erityisruokavaliot huomioiden.
Hygieniakäytännöt
Henkilökohtaisesta hygieniasta asiakkaat huolehtivat itse. Käsienpesusta muistutetaan. Käytössä on useita käsipesupisteitä, pisteillä on aina saippuaa. Käsidesiä on myös käytössä.
Tilojen siisteyttä tarkkaillaan silmämääräisesti päivittäin, huolehditaan päivittäin tarvittava siivous, yleisesti erillistilat siivotaan kerran viikossa asiakastyönä. Keittiö- ja wc-tilat siivotaan päivittäin. Tehosiivous (yläpölyt) suoritetaan loman aikana. Lattioiden konepesu tarvittaessa. Wc-tilojen siivous kirjataan seurantalistaan. Keittiötilassa on jääkaappien siivouksen / lämpötilamittausten seurantalistat.
Päivittäinen siivous suoritetaan ohjaajien opastuksella asiakastyönä. Henkilökunta laittaa pesuaineet valmiiksi ja katsoo yhdessä asiakkaan kanssa tarvittavat välineet. Keittiö- ja wc-tilat siivotaan päivittäin. Muihin tiloihin on viikkosiivousrytmi.
Säännöllinen ja suunnitelmallinen siivous sekä tekstiilien puhtaanapito ovat olennainen osa asiakkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Hyvä hygieniataso ennaltaehkäisee myös tarttuvien tautien leviämistä.
Tartuntatautien ehkäisemiseksi noudatamme esimerkiksi seuraavia varotoimia:
– käsien saippuapesu/käsidesi
– tarttumapintojen (ovet, kahvat, tuolit, katkaisimet, hanat) tehokas puhtaanapito
– tarvittaessa suojakäsineiden käyttö epidemioiden ehkäisemiseksi
Tehokkaampi siivous tehdään tarvittaessa. Yleisten tilojen lattioille tehdään konepesu tarpeen mukaan. Roskakorit tyhjennetään päivittäin, tiloista poistetaan viikoittain kierrätykseen menevä materiaali.
Epidemia-aikoina siivousta tehostetaan, kosketuspinnat pyyhitään päivittäin desinfioivalla aineella.
Pyykkihuolto osa asiakkaiden kanssa tehtävää työtoimintaa. Palvelupisteessä pestään pesukoneessa siivousliinat, pöytäliinat ja muut tekstiilit. Kukin pyykkierä pestään omassa pesussa. Asiakkaiden vaatteita ei pestä. Käytettävät pesuaineet säilytetään siivoushuoneessa, henkilökunta annostelee koneeseen.
Siivoussuunnitelma on päivityksessä ja se tulostetaan kansioon kaikkien luettavaksi. Tarvittavien päivitysten jälkeen asia otetaan esille henkilöstöpalaverissa. Uusi työntekijä perehdytetään työsuhteen alussa ja hän lukee myös suunnitelmaan.
Infektioiden torjunta
Kohti Työtä ry:n hallinto seuraa aktiivisesti yleistä valtakunnallista tilannetta ja laatii ohjeet palvelupisteille. Alueellinen tartuntatautiviranomainen ohjeistaa paikallisella tasolla. Riskikartoituksessa on huomioitu epidemia- ja pandemiatilanteet sekä erilaisten virusten aiheuttamat riskit.
Palveluyksikön toiminta on päiväaikaista toimintaa, jonne tullaan terveinä. Mikäli päivän aikana joku sairastuu, hänet pyritään lähettämään kotiin. Vakavasti sairastuneet ohjataan hoitoon terveyskeskukseen, tarvittaessa henkilökunnan saattamina, läheisiä informoidaan tilanteesta.
Palveluyksikössä tehostetaan infektiokausilla käsidesin käyttöä ja kosketuspintojen desinfiointia. Asiakkaita ohjeistetaan hyvään käsihygieniaan. Käytössä on liuskepaperi käsien kuivaukseen, roskakorit tyhjennetään päivittäin.
Terveydenhoito
Palveluyksikön toiminta on päiväaikaista toimintaa. Mikäli asiakas sairastuu toimintapäivän aikana, ohjataan asiakas kotiin tai terveyskeskukseen. Tai otetaan yhteys terveyskeskukseen, asumispalveluihin tai läheisiin ja toimitaan saadun ohjeen mukaan.
Vakavissa sairaustapauksissa soitetaan 112. Toimitaan heiltä saadun ohjeen mukaan. Äkillisiin kuolemantapauksiin ohjeet on laadittava.
Päiväaikaisessa toiminnassa seurataan kaikkien asiakkaiden yleisvointia. Yksikössä ei hoideta sairastuneita, annetaan vain tarvittava ensiapu. Asiakas ohjataan jatkohoitoon. Henkilökunnalla on suoritettuna EA1-kortteja.
Monialainen yhteistyö
Yhteistyöverkostossa mm. Kymenlaakson Hyvinvointialue, Te-palvelut, Nuorisopalvelut (etsivä nuorisotyö), Rikosseuraamuslaitos. Oppilaitosyhteistyö lähialueiden oppilaitosten kanssa mm. Ekami ja Spesia.
Toimintayksikön henkilökunta osallistuu yhteispalaveriin asiakkaan niin halutessa. Asiakkaan ollessa palvelussa osallistutaan hänen yhteispalavereihin tuomalla työtoiminta aikana esille tulleita huomioita työ- ja yksilövalmennuksen näkökulmista. Pyritään tunnistamaan palvelussa olevan oikea aikainen palveluntarve ja ohjataan hänet jakson aikana tarvittavien palveluiden piiriin. Palveluohjauksessa hyödynnetään monialaisen verkoston asiantuntijuutta. Asiakas saa jakson aikana myös tietoa alueen palvelutarjonnasta ja sitä kautta omista mahdollisuuksistaan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi, joko suuntautuessaan opiskelemaan tai avoimille työmarkkinoille.
Asiakastietojen haltijana on aina hyvinvointialue. Palveluyksiköstä ei saa luovuttaa mitään asiakkaita koskevia tietoja ilman asianmukaista lupaa.
Asiakkaat ovat myös itse antaneet tietojen luovutusta koskevat luvan. Luvassa on yksilöity ne tahot, joille tietoja saa luovuttaa sekä mitä tietoja saa luovuttaa. Asiakkaat ovat myös voineet osaltaan kieltää tietojen luovutuksen.
7 ASIAKASTURVALLISUUS
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Toimintayksikköön on laadittu palo- ja pelastussuunnitelma, joka on tarkastettu yhteistyössä palotarkastajan kanssa. Asiakasturvallisuuden osalta, mietitään ja kirjataan asiakastyön riskit ja mahdollisuudet sekä niihin liittyvät toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Nämä katselmoidaan vuosittain. Henkilökunta tarkkailee toimintaa jatkuvasti, mahdolliset uudet riskit käsitellään henkilöstöpalaverissa ja päivitetään riskikartoituslomakkeelle.
Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta
Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Toimitilojen terveellisyyttä havainnoidaan aistinvaraisesti. Sisäilman laatuun panostetaan siivouksella.
Myös asiakastyön riskikartoitus tehdään vuosittain. Arvioidaan riskit ja mahdollisuudet. Samassa yhteydessä arvioidaan tehtyjen korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuus. Henkilökunta tarkkailee jatkuvasti toimintaa, mahdolliset uudet riskit käsitellään henkilöstöpalaverissa ja päivitetään riskikartoitukseen.
Työterveyshuollon sekä palo- ja pelastuslaitoksen suorittamat tarkastuskäynnit toteutuvat lakisääteisesti.
Henkilöstö
Yhdistyksen toiminnanjohtaja vastaa yksikön toiminnasta, taloudesta, henkilöstöstä ja palvelujen toteuttamisesta yhdessä toimintayksikölle nimetyn esihenkilön kanssa (sosiaalialan ammattihenkilö, sosionomi). Kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilö (yhteisöpedagogi, työhönvalmentaja) vastaa palvelutuotannosta yhdessä 4 työvalmentajan kanssa. Kaikilla on pitkä kokemus työtoiminnan järjestämisestä ja erilaisista asiakastyhmistä. Lisäksi jokaisella pajalla on palkkatukityöllistettyjä pajaohjaajia.
Sijaisuudet tehdään talon sisäisesti. Esihenkilö on läsnä toimintayksikössä ja työskentelee asiakastyöaikana, näin myös mahdollisuus osallistua asiakastyöhön.
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytointitilanteessa työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki).
Kohti Työtä ry:n hallitus päättää henkilöstöpoliittisista linjauksista. Henkilöstöpolitiikka on suunnitelmallista ja se edistää yhdistyksen perustehtävän ja strategian toteutumista.
Päiväaikaisessa toiminnassa henkilökuntarakenne voi koostua eri ammattinimikkeistä. Ohjaajan tehtävään soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan henkilöllä oleva osaaminen suhteessa yksikön perustehtävään, yksikössä ja olevaan ja siellä tarvittavaan osaamiseen sekä asiakkaiden erityistarpeisiin.
Hakijoista kriteerit täyttävät henkilöt kontaktoidaan henkilökohtaisesti, aluksi puhelimitse, toisessa vaiheessa henkilökohtaisella tapaamisella ja haastattelulla. Tapauskohtaisesti järjestetään myös tutustuminen toimintayksikköön ja henkilökuntaan.
Työntekijältä odotetaan riittävää suomen kielen taitoa.
Perehdytys
Uusi työntekijä, opiskelija tai pidemmältä vapaalta palaava perehdytetään ohjeiden mukaan. Esihenkilö käy läpi yleiset asiat, ohjaa sekä neuvoo tietolähteiden käyttöön.
Henkilökunta perehdyttää asiakastyöhön, kukin omaan vastuualueeseensa. Käytössä on mm seuraavat perehdytyslomakkeet tai suunnitelmat
- Palo-ja pelastussuunnitelma
- Toiminnan omavalvontasuunnitelmat
- Yksikön johtajan ja varahenkilön perehdytysohjelma
Omavalvontasuunnitelma tallennetaan yksikön kansioon kaikkien nähtäväksi.
Henkilökunta kokoontuu säännöllisesti vähintään kuukausitasolla ja kokouksissa arvioidaan myös omavalvonnan toteutumista ja käydään läpi toimintaan liittyviä kehitysehdotuksia.
Toiminnanjohtajalla on myönteinen suhtautuminen täydennyskoulutuksiin ja hän välittää ajankohtaista tietoa koulutusmahdollisuuksista henkilökunnalle.
Henkilökunnalla on mahdollisuus esittää toiveita tarvittavista koulutuksista. Koulutustavoite voidaan asettaa myös henkilökohtaiseksi kehittämistavoitteeksi. Ulkopuoliseen koulutukseen on myös mahdollista osallistua. Tällöin koulutukseen hakeutumisesta keskustellaan esihenkilön kanssa (kustannukset, koulutuspaikka, työajankäyttö). Henkilökunnan on mahdollista osallistua eri aihepiirien teams-koulutuksiin tai vertaistapaamisiin.
Toimitilat
Käytössä on vuokratut n. 450 m2 tilat katutasossa Karhulan keskustassa. Alakerrassa varastotilaa ja sosiaalitiloja.
Iso avoin tila jossa työtilat/pajatilat. Tiloja pystyy jakamaan/muuntelemaan tarpeen mukaan. Tiloista löytyy tietokoneet asiakaskäyttöön ja oleskelutila. Käytössä on myös pienempiä huoneita yksilölliseen toimintaan. Meluisat työt pyritään tekemään varastossa ja lastauslaiturilla.
Ruokailulle ja kahvittelulle varattu oma tila.
Katutasossa 1 wc ja 1 erillinen käsienpesupiste. Jokaiselle lukittava kaappi. Alakerrassa 2 wc tilaa, suihku, kuivauskaapit.
Asiakaspalavereja varten on osoitettavissa rauhallinen tila. Samoin keskittymistä vaativaan työhön, tai yksilölliseen toimintaan.
Palveluyksikön siivous suoritetaan asiakastyönä ohjaajien opastuksella ja valvonnassa. Siivoussuunnitelma on tekeillä, se sisältää kaikki siivoustoimet. Keittiön omavalvontasuunnitelmassa on kuvattu keittiötiloihin liittyvät toimenpiteet. Keittiötilat siivotaan aina ruokailun ja kahvin jälkeen. Muut tilat suunnitelman mukaisesti. Henkilökunnan ja asiakkaiden eväille on oma jääkaappi.
Käytössä olevat siivousaineet ovat pääsääntöisesti hajusteettomia tai tuoksultaan mietoja sekä allergiasoimattomia. Kemikaaleista on tulostettuna käyttöturvatiedotteet.
Tilojen päivittäisellä siivouksella pyritään pölyttömyyteen – pitämään sisäilmaa puhtaana. Tiloissa on koneellinen ilmanvaihto, huolto ja hallinta vuokranantajan toimesta. Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon. Valaistus riittävä. Kohdevaloja on käytettävissä. Melua aiheuttavia koneita on vähän, käyttöä voidaan porrastaa. Suurin melua aiheuttava tekijä on yleinen keskustelu. Pajatiloja on jaettu tilanjakajilla. Melua voidaan vähentää asiakassijoittelulla ja porrastamalla toimintoja.
Pyhtäällä käytössä vuokratut tilat omakotitalossa, yhdessä tasossa. Käytössä on 5 erillistä huonetta ja keittiö. Tilat eivät ole esteettömät. Tiloissa on hyvä luonnonvalo isoista ikkunoista ja remontoidut helposti siivottavat pinnat. Ilmaputsauskoneet tehostamassa ilmanvaihtoa. 2 wc tilaa.
8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN
Käsittely
Yhdistyksessä on käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä Walmu, johon kaikki asiakastiedot kirjataan ja tallennetaan. Palvelimet on varmuuskopioitu.
Yhdistykseen on laadittu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain henkilötietojen käsittelyyn. Sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Tämän lisäksi on käytössä kansallinen tieto-suojalaki (1050/2018) mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä suunnitelma.
Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin asiakkaalle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa valvontavirastolle.
Asiakasrekisteriin merkityllä henkilöllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle, lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.
Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös henkilötietojen käsittelyn keskeisistä periaatteista. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaiselle ja rekisteröidyille.
Rekisteröidyn oikeuksista säädetään asetuksen 3 luvussa, joka sisältää myös rekisteröidyn informointia koskevat säännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille määräyksen (3/2021) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 27 §:ssä säädetystä tietoturvallisuuden ja tietosuojan omavalvonnasta.
Kirjaaminen
Asiakastyön kirjaamisvelvoite alkaa, kun yksityinen palveluntuottaja aloittaa sosiaalipalvelun toteuttamisen sopimuksen perusteella. Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattihenkilön vastuulla ja edellyttää ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä.
Kohti Työtä ry:llä on yleiset ohjeet asiakastyön kirjaamiseen. Perehdytyksen yhteydessä tämä ohje käydään läpi. Toiminta on päiväaikaista, kirjauksia tehdään heti yksilö- tai ryhmäkeskusteluiden jälkeen, tai päivän päätteeksi.
Jatkuvassa työssä huomioidaan tietosuoja suojaamalla asiakastiedot. Tietokoneet suljetaan salasanalla avattavaan tilaan, toimistohuoneet pidetään lukittuina, kun niissä ei olla. Asiakasnimiä sisältävät paperit pidetään näkymättömissä. Asiakastietoja sisältävät paperit silputaan tietojen tallennuksen jälkeen.
Kohti Työtä ry:llä on perehdytyksestä tarkistuslista, joka käydään läpi uuden työntekijän kanssa.
Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Mika Vanhala mika.vanhala@kohtityota.fi 0469222319
Hanna Metsä-Heikkilä hanna.metsaheikkila@kohtityota.fi 0456663008
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
- Laatukriteerien huomioiminen päivittäisessä toiminnassa.
- Suunnitelmien sisällön tuntemus – henkilökunta tuntee asiakkaiden suunnitelmien sisältöä ja osaa toimia niiden mukaisesti
- Kirjaaminen
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.
Paikka ja päiväys Kotkassa 11.9.2024
Allekirjoitus Hanna Metsä-Heikkilä